Torstai on toivoa täynnä

"Mä jokapäivä töitä teen ja joka ainoa aamu seittemäksi meen"

On muuten osuvat laulun sanat. Täällä alkaa joka aamu siis seitsemältä duuni. Herätä pitää jo kymmentä vaille kuusi. Ja aikaerohan oli 2 tuntia Suomeen verrattuna... Eli kun kello on siellä kuusi, se on täällä neljä. Whee.

Täytyy sanoa että on tää kyllä ihme paikka noiden säiden suhteen. Tänä aamuna ei satanut, mutta tuulee niin hirveästi. Meinasi taksista räsähtää ovi irti kun avasin sen... Kivaa. Ainiin, oonko muistanut mainita että päästään taksilla töihin? Se on ihan kivaa. Ei tartte täydessä bussissa istua (joskus seisoa) 50min ennen töitä. Taksilla matkaan menee vajaa 20min. Mukavat aikaerot.


Täällä on muuten välillä meno kuin elokuvista... Taisi olla toissapäivänä kun isolla moottoritiellä M50 oli pieni kahakka. Kilpailevan huumejengin auto ajoi toisen viereen ja sieltä pistettiin sarjaa uzi-konepistoolilla... Kukaan ei kuollut, mikä on suuri ihme. Niillä oli kyllä luotiliivit. Huhhuh... Garda sulki koko tien vähäksi aikaa. Niin, se oli toinen kerta saman päivän aikana kun iskun kohteeksi joutunut selvisi aseellisesta hyökkäyksestä hengissä. Jepjep. Täytyy sanoa että kyllä Suomessa on melkolailla rauhallista elellä.

Tämä reissu on kyllä avannut silmiä enemmän kuin olisin voinut kuvitellakkaan. Huhhuh. Kulttuurishokista ei voi vielä puhua koska se iskee siinä vaiheessa kun tulen käymään Suomessa. On kuin olisi kävellyt sellaiset mustat laput ohimoilla ettei näe kuin eteenpäin. Suosittelen kaikille että jos on vain mahdollisuus mennä opiskelemaan/töihin ulkomaille, MENKÄÄ! Se on sellainen kokemus että huhhuh... Alkaa näkemään asioita eri valossa.

Eilen oli se auringonpimennys täälläkin. Harmi vaan että ei nähnyt kun oli noi pilvet edessä. Näin ennen reissua yhden kuvan netissä jossa oli kuva sinisestä taivaasta ja kuvatekstinä oli: "Säähäiriö Dublinin taivaalla." Aloin nauramaan, mutta nyt huomaan että sehän olikin totta. =)

Tämmöistä taas. Palaillaan.